Asettuessani ehdolle Rovaniemellä, uudessa kotikaupungissani, tunsin vierautta kaupungin
palveluihin, infraan ja poliittiseen toimintaan. En tunne kaupunginosia — kylistä puhumattakaan, en
ihmisten arkisia polkuja, en historian kerroksia, jotka täällä pidempään asuneille ovat
itsestäänselvyyksiä. Vieraus sai pohtimaan sitä, millaista tulevaisuuden Rovaniemeä haluaisin olla
rakentamassa. Millainen rooli kunnissa tehtävillä päätöksillä ja myös ruohonjuuritason liikkeillä voi
olla globaalin yhteiskunnan muuttamisessa?

Tulevaisuuden utopiani rakentuu sosialidemokraattisten arvojen ympärille. Solidaarisuus,
demokratia, oikeudenmukaisuus, vapaus ja rauhan rakentaminen luovat toivoa ja luottamusta
kriisien, käpertymisen, kilpailun ja yksilökeskeisyyden määrittämälle 2020-luvulle. Minulle talous
on työkalu, jolla luodaan kestävämpää ja inhimillisempää yhteiskuntaa — tulevaisuuden
hyvinvointivaltiota. Aikamme trendisana turvallisuus tarkoittaa minulle ennen kaikkea jotain
arkista; sitä rakentavat hyvät palvelut ja toimivat tukiverkot, luonnon monimuotoisuus sekä
antirasismi, feminismi ja yhteisöllisyys.

Haaveilen ajasta, jolloin vapaa-aika, hoiva ja huolenpito, maisema, yhteisöllisyys, antikuluttaminen
ja onnellinen joutenolo ovat arvoja, joita ei mitata vain talouskasvua kuvaavilla mittareilla. Elämää
ei määrittele vain työ, vaan myös hyvinvointi, merkityksellisyys ja yhteisöt. Siksi tavoittelen
lyhyemmästä työviikosta tulevaisuuden normia. Siirtymän soisin alkavan julkiselta sektorilta — se
tukisi erityisen naisvaltaisten alojen palkkakehitystä.

Haaveilen kasvatuksen ja opetuksen uudesta arvostuksesta. Mielestäni kasvatus- ja opetuspalvelut
ovat ensisijaisia, kun tavoitellaan ihmisten hyvinvointia, kansantalouden tuottavuutta tai sosiaali- ja
terveyspalvelujen kustannuskehityksen taittamista. Utopiassani hyvinvoivia aikuisia riittää lasten
arjessa niin, että jokainen lapsi ja nuori tulee aidosti kohdatuksi päivittäin. Kouluissa ja
päiväkodeissa tukea on saatavilla ennaltaehkäisevästi, myös ilman diagnooseja tai lastensuojelun
asiakkuutta.

Utopian tavoittelu – tulevaisuuteen kurkottaminen – ei kuitenkaan tarkoita päivänpolitiikan
unohtamista. Päinvastoin: jokapäiväiset päätökset ovat osa tulevaisuuden rakentamista. Se, miten
järjestämme palvelut, miten suunnittelemme kaupungit, miten jaamme resurssit ja miten
huolehdimme toisistamme, on tulevaisuuden muovaamista tässä ja nyt. Vaikka vielä tunnen
vierautta Rovaniemeen, haluan olla mukana rakentamassa siitä tulevaisuuden kaupunkia, jossa
jokainen voi luottaa ja toivoa, että kaikki käy hyvin.

Kirjottaja: Henna Knuuti, joka on ehdolla kunta- ja aluevaaleissa.

Kuntavaali nro: 130

Aluevaali nro: 2200