Jokainen, joka minut tuntee tietää mielipiteeni monikulttuurisuudesta Suomessa. Tässä teksti, jonka tein ammatillisen opettajan kehittymissuunnitelmaa varten: Mielestäni meillä on yhteiskuntana vielä työtä tehtävänä saavuttakseemme aidon monikulttuurisuuden ja ollasemme kansainvälinen Suomi. Opettajilta vaaditaan aktiivista otetta oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Onko esimerkiksi oikein kouluttaa maahanmuuttajataustaisia hoiva-avustajia töihin ilman riittävää suomenkielenopetusta?

Onko eettisesti oikein lyhentää kotouttamiskoulusten kestoa, joka väistämättä tuottaa heikommalla kielitasolla olevia tulevia veronmaksajia? Tarvitsemme työntekijöitä, tarvitsemme veronmaksajia, mutta missä on potilasturvallisuus?

Jokaisella ammatillisella oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia. Strategian toteuttamisessa on henkilöstöllä omat vastuualueensa. Kansainvälisyys ei ole vain toimintoja, joita pyöritetään, vaan strategiatyöhön kuuluu uusien toimintojen käynnistäminen ja kehittäminen. Kansainvälisyyttä toteutetaan oppilaitoksissa kahdella tavalla: omassa kotimaan toimintaympäristössä, ja myös eri maissa sijaitsevien yhteistyökumppanien kanssa ammatillisessa koulutuksessa huolehditaan myös henkilöstön kansainvälisyysosaamisen ylläpidosta.

Entinen kollegani logistiikan osastolta kävi syksyllä Liettuassa opintomatkalla ja oli hyvin innostunut paikallisesta opetusmetodista. Hän kertoi opetuksen olevan siellä enemmän konkreettista ja se tuntui sopivan autoalan opiskelijoille. Hän oli oppinut jotain uuttaa vierailullaan.

Monikulttuurisuuden vaikutus koulutukseen ja opettajan työhön ammatillisessa koulutuksessa

Monikulttuurisuus on jokapäiväistä kanssakäymistä ihmisten välillä. Monikulttuurisuuden edistäminen kuuluu huomioida oppilaitoksen strategiassa. Vuorovaikuttaminen monikulttuurisessa ympäristössä vaikuttaa kaikkeen muuhun, oppilaitoksen ilmapiiriin, oppimisympäristöön ja oppimistuloksiin. Oppilaitoksen taso monikulttuurisuudessa ilmenee näissä asioissa. Itse en osaa erottaa ihmisiä toisistaan, minulle opiskelijat ovat ihmisiä taustasta riippumatta.

Vastikään katsoin surullisena uutisia Ruotista ja mietin mikä on kouluampumisen taustalla. Varsinkin kun tieson oppilaitoksen tarjoavan kileiopetusta maahanmuuttajille. Ammatillisissa oppilaitoksissa on monikulttuurisuuteen liittyviivään asenneilmapiiriin tullut parin viime vuoden aikana lisää haasteita, samalla tavalla kuin kaikkialla muuallakin. Kun vihapuhetta sallitaan aikuisten maailmassa, on sille vaikeaa pitää nollatoleranssia nuorison keskuudessakaan.

Eri kulttuureista kotoisin olevien opiskelijoiden kohtaaminen ei tapahdu aina olosuhteissa, joihin opettaja voi vaikuttaa Silti oman ohjaustilanteissa toimimisen kautta ja toteuttamalla monikulttuurisuuskasvatusta pitää pyrkiä vaikuttamaan eri kulttuureista olevien opiskelijoiden yhteisymmärryksen rakentamiseen. Tämän toteuttamiseksi opettajan tulisi hankkia kulttuurinlukutaitoa, ainakin tiedollisin menetelmin. Myös yhteistyö asiantuntijasidosryhmien kanssa ja monikulttuuristen sidosryhmien kanssa tarjoaa tukea.

Monikulttuurisen ryhmän opettaminen

Opetuksen suunnittelu monikulttuurista ryhmää varten helpottuu, kun lähestyy asiaa opiskelijalähtöisesti. Kirjassa Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen neuvotaan edelleen, että opettajan on hyvä tuntea opskelijoiden taustat niin hyvin kuin mahdollista: “Keitä opetan, miten opetan”.

Monikulttuurisessa ryhmässä on tavallistakin tärkeämpää, että ohjeet ovat selkeät. Itsearvioinnin harjoitteluun kannattaa antaa tilaisuuksia. Nämä ovat tärkeitä asioita myös syntyperäisten suomalaisten kanssa, mutta heidän kanssaan kevyempi tarkastelu riittää, sillä toimintaa on helpompaa korjata matkan varrella. Samasta kulttuurista kotoisin olevat ihmiset todennäköisemmin tulkitsevat oikein toistensa reaktioita ja eleitä.

Luottamuksen kehittyminen ryhmään on aina edellytys onnistuneelle työskentelylle. Monikulttuurisessa ryhmässä tämä saattaa olla pitempi prosessi. Näin varsinkin, jos ryhmässä on ennakkoluuloja. Opettaja voi tukea luottamuksen kehitystä seuraamalla ryhmän dynamiikkaa ja ohjaamalla työskentelyä havaintojensa perusteella. Opettajan antama oma esimerkki on aivan ykkösasia kunnioittavan ja toisia arvostavan ilmapiirin luomisessa. Opettajan on huolehdittava, että oppijoiden keskinäinen tasa-arvo säilyy eikä ryhmässä synny epävirallisia arvojärjestyksiä.

Kirjoittaja: Katja Paasivirta, joka on ehdolla kunta- ja aluevaaleissa.

Kuntavaalit nro: 155

Aluevaalit nro: 2222